Lääketieteen tietotekniikka - varautumista informaatioyhteiskuntaan

Road ahead in the Medical Information Management

Tämä on Lääketieteen tiedonhallinnan valtatie - tutkimushankkeen kotisivu. Hanke on osa Suomen Akatemian Tiedon tutkimus-ohjelmaa.

Johdanto

• Lääketieteellinen tietotekniikka on kehittyvä tutkimusala, jonka merkitys lähivuosina kasvaa nopeasti. Tutkimustuloksilla on odotettavissa myös kaupallista merkitystä. Rohkeimmissa visioissa lääketieteen tietotekniikkaan liittyvää teollisuutta pidetään merkitykseltään lääketeollisuuden veroisena teollisuusalana jo lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Suomella on hyvät lähtökohdat kehittyä merkittäväksi tekijäksi tällä uudella palveluteollisuuden osa-alueella.

Tutkimushankkeen näkymät

• Tietoliikenneyhteyksien ja erityisesti Internetin ennakoitua nopeampi kehittyminen on muuttanut lääketieteellisen tietotekniikan näkymiä. Tietoliikenneyhteyksien kautta voidaan lääketieteellistä asiantuntemusta välittää halvalla kaikkialle teollistuneeseen maailmaan. Koska lääketieteen tieto on useimmiten pätevää kaikkialla, on tullut mahdollisuus kehittää järjestelmiä kansainvälisille markkinoille. Jos esim. lääkehoitoon pystyy tuomaan jonkun sovelluksen, jota maailmalla pidetään mielekkäänä, ovat markkinat lähes rajattomat.

  Tulevaan lääketieteellisten informaatiopalveluiden kovaan kilpailuun varaudutaan jo esim. FDA:ssa (Food and Drug Administration) USA:ssa. FDA on viranomainen, joka hyväksyy ja rekisteröi lääkkeet ja lääketieteelliset laitteet USA:n markkinoille. Nyt FDA on suunnittelemassa lääketieteellisten ohjelmistojen hyväksymiskäytännön aloittamista. Tämä tulee rinnastamaan lääketieteen ohjelmistot lääkkeisiin. Rekisteröity ohjelmisto voi hyvinkin olla arvoltaan rekisteröidyn lääkkeen luokkaa. Rekisteröintikäytännöt johtavat kilpajuoksuun lääketieteen tietotekniikkatuotteiden kehittelyssä ja vain parhailla on edellytykset selvitä voittajina tästä kilpailusta.

  Suomessa tietotekniikan soveltaminen terveydenhuollossa ja tietoverkkojen nopea kehittäminen terveydenhuollon yksiköihin antaa hyvät lähtökohdat menestykselle. Vaikka USA:ta usein pidetään Internetin käytön edelläkävijänä, on kuitenkin todettava, että Suomessa internetin käyttö on väkilukuun suhteutettuna huomattavasti suurempaa kuin USA:ssa. Myös terveydenhuollossa tietoliikenteen käytössä Suomessa ollaan USA:ta edellä. Suomen vahvuutena voidaan pitää julkisen terveydenhuollon melko hyvää porrastusta ja organisaatiota, minkä takia maanlaajuisten tietoliikenneratkaisujen kehittäminen on Suomessa helpompaa kuin useimmissa kilpailijamaissa. Edellä kuvattuja tietoverkon kautta saatavia ohjelmistoja voidaan jo muutaman vuoden kuluessa ottaa käyttöön Suomessa. Nämä kokemukset kotimaasta ovat arvokkaita tuotteiden kehittäämisessä ja näin tuotteet saadaan kehitettyä toimiviksi jo ennen kuin useimmat muut teollistuneet maat edes osaavat tuotteita kaivata. Tilanne on verrattavissa matkapuhelinmarkkinoiden kehitykseen 1980-luvulla. Nokia sai arvokasta kokemusta Pohjoismaiden alueella NMT-puhelinten kehittämisessä ja oli teknisesti kilpailijoita edellä, kun Euroopan laajuinen GSM standardi tuli vuosia myöhemmin käyttöön.

  Nyt saatu Suomen Akatemian tutkimusrahoitus on merkittävä siinäkin mielessä, että Suomessa ei toistaiseksi ole järjestelmällistä lääketieteen tietotekniikan koulutusta. Erityisesti lääketieteen tutkijoiden saaminen alan piiriin lienee jatkossa helpompaa, kun tutkimusalue on saanut tunnustetun tieteenalan aseman myös Suomessa tämän apurahapäätöksen myötä.

Osahankkeet

• Hankkeen vetäjänä toimii LT Jari Forsström

• Hanke koostuu seitsemästä eri osahankkeesta eli työpaketista.

1. 1. Medical Informatics research Centre in Turku (MIRCIT) -tutkimuskeskuksen käynnistäminen ja toiminnan koordinointi.
   2. Potilaan lääkevaikutukset laboratoriotutkimusten tuloksiin ja tämän tiedon välittäminen hoitavalle lääkärille
   3. Lääkeinteraktioiden koodaaminen tietokoneella ja tiedon välittäminen hoitavalle lääkärille.
   4. Immateriaalioikeudet lääketieteen ohjelmistotuotteissa ja tietosuojakysymykset tietoverkoissa
   5. Lääketieteellisen tiedon analysointi ja visualisointi
   6. Digitaalinen kuvankäsittely ja -siirto.
   7. Lääketieteen tietotekniikkainvestoinnin kustannus/hyöty suhteen arvioiminen.

   Tarkemmat teidot löydät Työpaketit-sivulta.

Yhteistyökumppanit

• Department of Computer Science, Umeå University, Sweden
• Department of Clinical Pharmacology, Huddinge, Sweden
• Finnet-yhtiöt, Suomi
• Mylab Oy, Suomi
• Medici Data Oy, Suomi
• Catholic University of Leuwen, Belgium
• The University of Chicago, USA
• University of Marseilles 2, France
• Sonera, Suomi
• Finnelpro Oy, Suomi
• Berner Oy, Suomi
• Tamro Oy, Suomi
• Sectra-Commit Oy, Suomi
• Jons-Finland Oy, Suomi
• Association of medical industry, Suomi
• Aamulehti group, Suomi